21.10.2013

Wizard quest

Oululainen pelifirma Playsign (tai ilmeisesti heidän tytäryhtiönsä Mana giant) sai vihdoin julkaistua pitkään työstämänsä Wizard Quest -pelin (entinen Wizardris). Jee! Hyvä he, nyt vain markkinakoneisto rullaamaan ja toivomaan paljon latauksia pelille.

Olen päässyt testaamaan kyseistä peliä muutamia kertoja kehitysvaiheessa, ja jokin tuossa pelissä tenhoaa. Hieman jopa harmittaa tällä hetkellä, että minulla ei yhtään iLaitetta ole. Pelihän on siis toki julkaistu tällä hetkellä vain iPadeille, mutta tulossa myöhemmin myös ipuhelimiin. Toivottavasti vielä myöhemmin vielä muihinkin laitteisiin.

Wizard questin saa ladattua ilmaiseksi, joten peliä kokeilemalla ei ainakaan menetä mitään muuta kuin aikaa. Rahaa he aikovat tehdä todennäköisesti mikromaksuilla ja mainoksilla. Tämä siis olkoon valistunut arvaus, ei varsinainen tieto.

Toivotaan että mahdollisimman moni löytää Wizard Questin AppStoren viidakosta ja saamme lisää paikallisia menestystarinoita pohjoiseen. 

8.9.2013

Minä ja Lara.

Suhteeni Laraan on alkanut jo yli vuosikymmen sitten. Tomb Raider 2 oli ensimmäinen peli, joka meidän taloutemme pleikkarille hankittiin. Isoveljethän sen tietenkin hankkivat (taisivat saada joululahjaksi), mutta minäkin sain sitä pelata. Tai no, aluksi sain vain katsoa vierestä kun isoveljet pelasivat, myöhemmin sain pelata myös itse. Muistan pelin olleen haastava, mutta kiehtova. Eniten minua kiehtoi ehkä se, että veljeni kokivat pelin vaikeaksi, jolloin tottakai oli itse päästävä kokeilemaan, päästävä selättämään peli, voittamaan se. En ole muutoin kilpailuhenkinen, mutta jos jonkin sanotaan olevan vaikeaa tai haastavaa, niin haluan päästä kokeilemaan onko minusta siihen.

Tuolloin tuli myöskin ajateltua aika vähän sitä, että "onpa erikoista että pelihahmo on nainen", ei kiinnostanut. Vasta myöhemmin on noussut jonkinlainen tietoisuus siitä (sitä se internetin lukeminen teettää ), kuinka vähän naispuolisia sankareita peleissä onkaan. Mutta lapsuuteni Lara oli pelihahmo, jota ohjaamalla pystyi olemaan vuorovaikutuksessa pelimaailman kanssa.  Peli on jäänyt hyvin mieleeni, varmaan osittain sen takia, että siihen tuli upotettua useita tunteja lapsuudesta. Myöhäisempiäkin Tomb Raider -pelejä tuli jonkin verran pelattua, mutta en pelannut yhtään niistä samalla intensiteetillä kuin tuota kakkososaa.

Kun kuulin, että Tomb Raiderista tehdään reboot ja Laraa muokataan nykyaikaisemmaksi, olin kauhuissani. Lapsuuteni peli otetaan ja revitään riekaleiksi, palasiksi. Larasta tehdään kitisevä ja avuton pikkutyttö, joka on koko ajan likainen ja typerä. Nämä olivat ne mielikuvat, jotka minulle uusitusta Larasta ensin tulivat, joten pakkohan tätä uutta peliä oli siis päästä kokeilemaan.

Nyt olen pelannut uusimman Tomb Raiderin läpi ja minun täytyy myöntää, se oli hyvä peli. Jopa yllättävän hyvä. Toisinaan minua ärsytti Laran voihkinta, ähinä ja puhina, kun hän kierii mudassa ja juoksee vihulaisia karkuun. (Kertaakaan hän ei tosin itke, vaikka kuinka palelisi, olisi kurjaa ja ahdistaa) Lopulta kuitenkin tuosta neidosta kuoriutuu juurikin sellainen sankaritar ja teräsneito, jollaisena hänet on aikaisemmin esitelty. Vahva on kenties se sana, jota haluaisin käyttää. Vahva fyysisesti myös, mutta ennenkaikkea vahva henkisesti ja hänelle on osattu luoda myös vahva persoonallisuus.
 
Peli rakentuu putkimaisista osuuksista sekä avoimemmista alueista, joilla pääsee vapaammin tutkimaan maailmaa. Aluilla voi etsiä erilaisia reliikkejä ja dokumentteja, joista varsinkin jälkimmäiset antavat mukavaa taustatukea pelin tarinalle. Lisäksi niille pelaajille, jotka rakastavat keräilyä on myös kerättäväksi lukuisia GPS-kätköjä. Tämä keräilyn lisäksi on mukana myös vihamielisten saaren asukkaiden teilaamista, onneksi ampumisen käyttöliittymä oli miellyttävä ja toimi hyvin, erityisesti jousella ampuminen oli todella mukavaa. Ja tottakai mukaan mahtuu myös kevyttä pulmanratkontaan, valitettavasti ei mitään oikeasti kovin haastavaa, sekä toiminnallisia juoksukohtauksia, jossa mennään putkessa ja pelaajan pitää ajoittaa napinpainalluksensa oikein.

Tarina oli pelin maailmaan sopiva ja tuki itse peliä. Eihän sekään mitenkään erikoinen tarinana ollut, mutta hyvin tombraidermainen, joten sinänsä hyvä suoritus. Tarinaa oltiin hyvin ujutettu mukaan peliin, välinäytöksiä ei ollut liikaa ja jonkinlaista hahmonkehitystä ja syvyyttä hahmoille saatiin luotua tarinan puitteissa. Täytyy toki myöntää, että aika yksiviivaisestihan asiat tuntuivat välillä etenevän. Löydetyt dokumentit toivat lisäsyvyyttä esimerkiksi pelin muiden hahmojen taustatarinoihin, mutta niidenkin löytäminen on täysin pelaajasta itsestään kiinni.

Toivottavasti tulemme näkemään jatkoa Laran ihmeellisille seikkailuille, ainakin ensimmäisen osan loppu jätti sellaisen mahdollisuuden. Tämänhetkisillä myyntiluvuilla, tulevaisuus kyllä näyttää kohtalaisen varmalta.

4.9.2013

Nopea mainostus oululaisille

Syksyinen tervehdys kaikille!

Stage herättelee henkiin muutaman vuoden takaisia Caio-tapaamisia järjestämällä ensimmäisen kokoontumisen 5.9.2013 klo 18.00. Paikkana siis tuo opiskelijoiden toinen olohuonen Caio (Sammonkatu 10 A)

Tervetulleita ovat kaikki, joita kiinnostaa Stagen toiminta, pelinkehitys ja pelit sekä pelaaminen noin yleensäkin. Luvassa vapaamuotoista juttelua ja olemista samanhenkisessä seurassa.

25.8.2013

Last of Us ja Walking Dead, yliarvostettua p....

Varma keino pilata minulta peli, on ennakkohypettäminen. Olin lukenut ummet ja lammet siitä kuinka Walking Dead ja Last of Us ovat Parhaita Pelejä Ikinä ja voi kuinka niissä on loistava tarina, joka herättää tunteita ja luvassa on parasta mitä tällä vuosituhannella on pelien saralla tarjota.

Molempien pelien tapauksessa olen aloittanut pelaamisen koko ajan odottaen, että milloin se tajunnanräjäytys alkaa. Lopulta huomaan tuijottavani lopputekstejä ja edelleenkin odottavani sitä "jotain", joka vie jalat alta.

Älkää käsittäkö väärin, molemmat ovat olleet ihan hyviä pelejä. Tarinatkin ovat olleet ihan kivoja, mutta kyllä tuossa tarinan kuljetuksessa tullaan edelleen jälkijunassa verrattuna perinteisempiin medioihin. Last of Usissa olin erityisen pettynyt siihen, että juuri kun asiat kävivät mielenkiintoiseksi niin ruutu pimenee ja tarinassa hypätään monta kuukautta eteenpäin. Mielenkiintoiset asiat jätetään käsittelemättä ja melkein jopa unohdetaan tarinallisesti.

Ehkä juuri tämän takia olen nykyisin kallistumassa siihen suuntaan, että pelit eivät kaipaa tarinoita. Tai älkää rakkaat pelikirjoittajat ainakaan yrittäkö tehdä niistä syvällisiä tai hyviä, kun ette kuitenkaan osaa. Tarinaksi riittänee se, että joku haluaa pelastaa maailman/perheensä/itsensä. Kuten joku jossain sanoikin, jos haluatte kertoa tarinan, älkää tehkö pelejä.

Kantani on muuttunut viime vuosina aika radikaalisti, ennenhän olin ehdoton tarinoiden puolesta liputtaja ja mielestäni pelit olivat hyvä media kertoa tarinoita. Suunnanmuutos on oikeastaan tapahtunut graduni tekemisen jälkeen. Graduni sai minut paremmin ymmärtämään sen, että pelaajat eivät varsinaisesti kaipaa tarinoita vaan hauskaa tekemistä ja yhdessäoloa.

 Mutta takaisin Last of Usiin ja Walking Deadiin. Uskon, että noistakin peleistä olisin saanut enemmän irti, jos en olisi valmiiksi jo odottanut niiltä niin paljoa.

Onko kohtalotovereita? Pilaako hypettäminen pelit/kirjat/elokuvat teiltä? Ja onnistuuko joku suojaamaan itsensä ennakkohypeltä jotenkin?

24.8.2013

Stagen syystuulet

Hopoti hoi. Reilu viikko sitten minut valittiin Oulu Gamedev Club Stage ry:n puheenjohtajaksi. Stagesta olen varmaan muutaman kerran aikaisemminkin maininnut ja kyseinen järjestöhän muun muassa järjestää kaikki (peli)jamitapahtumat täällä Oulun seudulla. Toiminta onkin jameja lukuunottamatta ollut hieman kuollutta, mutta nyt olen päättänyt hieman ravistella taas elämää tuohon jo vähitellen kangistuneeseen järjestöön.

Vaikka tuleva puheenjohtajakauteni tulee käytännössä kestämään noin puolisen vuotta, ehtii siinä ajassa saada aikaan vaikka ja mitä. Toivottavasti ainakin. Innostusta ainakin on tehdä asioita ja ympärillä muitakin aiheesta innostuneita, joten eiköhän tästä jotain tule. Luvassa on tälle syksylle jo jamit, vapaamuotoinen istuskeluiltama, kenties yritysvierailu ja mitäköhän vielä. Toiminta tuo jäseniä ja jäsenet tuo toimintaa, joten katsotaan miten lähtee pyörät taas pyörimään.

Ehkäpä yritän tekohengittää taas tätä blogiakin eloon. Pelaan kyllä edelleen ahkerasti, mutta kokemuksien jakaminen on jäänyt lähinnä puheiden tasolle. Toisaalta kun jotain tekee niin pitäisi se tehdä kunnolla tai ei sitten ollenkaan. Josko tästä vielä elinvoimainen blogi saataisiin.

24.3.2013

Game spring '13

Hyvä on, tämä postaus keskittyy lähinnä Game Spring Oulu -seminaarin jälkeiseen iltatapahtumaan, koska itse päätapahtumaan en päässyt osallistumaan. Päivällä oli siis seminaari, jossa oli mukana puhujia ympäri pohjoismaita. Illalla oli vuorossa vapaampaa ja rennompaa tutustumista, sponsorina jälleen Symbio ja järjestäjinä Oulun Game Development Association (ODGA) ja paikkana Business Kitchen. 

Lyhyesti päivän seminaarista sanottakoon, että kuulemani mukaan se oli ollut ihan hyvä. Toki vastaus vaihtelee hieman riippuen siitä kysyykö asiasta paljon seminaareja kiertäneeltä, kokeneelta konkarilta vai vasta ensimmäisessä peliaiheisessa seminaarissa olleelta, mutta yleistunnelma tuntui olevan kummassakin tapauksessa perushyvä.

Sitten iltatapahtumaan, jonka odotettu osallistuja määrä (noin 100 henkeä) ei ihan päässyt täyttymään, mutta erittäin hyvä pippalot olivat siitä huolimatta, tai ehkä jopa siitä johtuen. Jos väkeä olisi ollut vielä muutama kymmenkunta enemmän, olisi tila alkanut käymään jo ahtaaksi ja tunnelma hieman liian hikiseksi. Puhumattakaan melutasosta, joka nousi jo nyt paikka paikoin niin korkeaksi, että tuntui kuin yökerhossa olisi ollut.

Paikka oli jaettu kahteen eri tilaan. Pienempi huone oli pyhitetty projektien esittelijöille, joita olikin aika kiitettävästi. Isompi huone oli sitten vapaan seurustelun ja tutustumisen huone, jossa oli tarjolla hieman virvokkeita ja pientä purtavaa. Järjestely toimi mielestäni kivasti ja kahteen huoneeseen jakautuminen hieman antoi lisätilaa sekä vaihtelua. Oli todella mukavaa, että meneillä olevia peliprojekteja pääsi katselemaan. Oma ehdoton suosikkini oli projektihuoneesta löytynyt From Earth, joka on Half-Life 2 modi. Projektia pääsee katselemaan *tämän* linkin takaa. Kyseessä oli jonkin sortin pulmaseikkailu, jossa erityistä huomiota oli kiinnitetty vieraan elämänmuodon kanssa kommunikoimiseen ja muuhun tutkimiseen. Todella mielenkiintoisen oloinen projekti! Toivottavasti valmista tullaan näkemään vielä joskus. Suosittelen ehdottomasti jokaiselle edes lyhyttä vilkaisua projektiin, myöskin konseptikuvitus on kohdallaan. Ehkä jopa kirjoitan kokonaan oman postauksen tästä projektista kunhan saan perehdyttyä siihen vielä vähän lisää. Tai ehkä jopa kokonaan tästä mielenkiintosesta modien maailmasta, johon en ole tutustunut oikeastaan ollenkaan.

Olin myös positiivisesti yllättynyt siitä kuinka rennosti porukka yleensäkin oli, jutteli avoimesti ja tutustui toisiinsa. Minulla ainakin oli oikeasti todella kivaa ja toivottavasti uusi kokoontuminen järjestetään pian uudestaan ja OGDA alkaa todella pyörittämään tätä toimintaa, eikä se jäisi vain tähän yhteen kertaan. Minua ei myöskään haittaa vaikka juomia tai syömisiä pitäisi hieman omakustantaakin, sillä uudet tuttavuudet, ja varsinkin sellaiset, jotka rakastavat pelaamista vähintäänkin yhtä intohimoisesti kuin itse, ovat aina tervetulleita!

18.3.2013

Helmeni Games

Helmeni on lokakuussa 2012 perustettu oululainen peliyritys, joka tähtää online-pelien markkinoille. Juuret Helmenillä on viime syksyn Oulun Game Labissa ja käsittääkseni firma päätettiin perustaa jo ennenkuin syksyn Game Lab  oli varsinaisesti loppunutkaan. Nopeaa toimintaa siis, mutta niinhän se on, että pitää takoa silloin kun rauta on kuumaa!

Nettisivut tarjoavat aika vähänlaisesti informaatiota, mutta kehitteillä on online -peli, jonka luvataan tarjoavan uniikin kokemuksen lisäksi "Build kingdoms! Conquer! Trade! Explore!". Jos kyseessä todella on ainutlaatuinen kokemus, niin ehdottomasti olen kiinnostunut! Pitääkin laittaa kyseinen peliprojekti seurantaan ja jäädä odottamaan seuraavia uutisia tältä taholta!

13.3.2013

Salvage team yhteisörahoituksen ihmemaassa

Ei ole kauaa siitä kun ehdin peräänkuulutella oululaisia firmoja yhteisörahoituksen (Crowdfunding) pariin ja nyt näyttää olevan enemmänkin sääntö kuin poikkeus, että moista ainakin kokeillaan.

Uusin yrittäjä on Games&Tales, joka tähtää 8000 dollariin reilussa parissa kuukaudessa. Tällä hetkellä päiviä on jäljellä 62 ja summasta kerättynä vähän vajaa 1500 dollaria. 

Poikkeuksellisesti tällä kertaa halutaan rahoittaa lautapeli eikä digitaalista peliä. Hienoa! Tavoitteena on siis tehdä jotain hieman erilaista ja tavoitesummakaan ei vaikuta mahdottomalta. Millaisesta pelistä on siis kyse?

Hirvittävän paljoa pelistä ei vielä anneta tietoa, mutta jotain kuitenkin. Peli on teemaltaan sci-fiä mainospuheensa mukaan pelilauta on muuttuva ja tiilipohjainen eli varmaankin hyvin carcassonnemainen (ainakin itsellä tuli ensimmäisenä mieleen!). Pelissä pelataan nimenmukaista tiimiä, joka tutkii avaruusaluksia ja selättää niistä löytyvät vaarat. Ennen kaikkea pelin mainostetaan olevan muunneltavissa oleva. On erilaisia hahmoja, josta voi kehittää sekä muuttuva pelilauta, joka ilmeisesti voi olla joka pelikerralla erilainen. Ikäraja 12+, pelaajia 2-4 ja peliaika +30 minuuttia per peli.

Siinäpäs se peli pähkinänkuoressa. Täytyy myöntää, että tämän perusteella on todella vaikea sanoa yhtään mitään aiheesta. Peliä pitäisi varmaankin päästä kokeilemaan tai edes nähdä Gameplay-videota, että osaisi sanoa vaikuttaako peli hauskalta. Ainakin lähtökohdat ovat lupaavat ja itseäni kiinnostaa päästä kokeilemaan valmista tuotetta. Toivottavasti rahoituskampanja onnistuu, tavoitesumma saavutetaan ja valmis peli päästään näkemään. Ei kai se auta kuin käydä lahjoittamassa ainakin muutama roponen hyvään tarkoitukseen.

Sen verran täytyy yleensäkin antaa palautetta näistä yhteisörajoitusprojekteista, että...Ihmiset haluavat antaa rahansa sellaisille projekteille, jossa he kokevat valmiiksi olevansa osa yhteisöä tai kun he antavat rahansa he tulevat osaksi kyseistä yhteisöä. Muuten tuntuu, että raha vain katoaa jonnekin mustaan aukkoon, josta ei saa vastinetta Yhteisön ja yhteisöllisyyden rakentaminen olisi myös hyvä aloittaa jo ennakkoon, eikä heitellä ensin näitä rahoituspyyntöjä. Hommassa on kieltämättä vähän sellainen "takapuoli edellä puuhun" -fiilis. Ymmärrän kyllä, että ilman rahaa on vaikea tehdä mitään, mutta innostunut hehkuttaminen menee harvoin hukkaan. Ja tämä koskee kaikkia yhteisörahoittamisen yrittäjiä, ei pelkästään tätä projektia :)

3.3.2013

Pelialan toimijoiden saunailta

Kuukauden alkupuolella minut kutsuttiin Oulun pelialan toimijoiden saunailtaan, joka oli verkostoitumistapahtuna Oulun pelialan toimijoille. Itse tilaisuus järjestettiin ystävänpäivänä ja minun piti siellä kuulemistani asioista kirjoittaa välittömästi tänne, mutta yllättäen myös välittömästi sen unohdin. Paikan päällä oli todella mukavasti porukkaa ja tuli tavattua uusiakin pelialantoimijoita ja nähtyä, että mitä kaikkea ne pelifirmat omissa pajoissan ja toimistoissaan puuhailevat. Se oli minulle ainakin tilaisuuden suola, sillä vaikka en itse juuri tällä hetkellä pelialalla toimi muuta kuin harrastejärjestön kautta, olen kuitenkin todella kiinnostunut ja innostunut kaikesta pienestäkin mitä täällä tapahtuu.


No more pie
No more pie -yrityksen esittelemä Steal 2 peli vaikuttaa todella lupaavalta. Ainakin itse innostuin pelistä katsellessani sen demoamista. Syyhyttäisi vähän päästä kokeilemaan itsekin. Mutta hei tyypit! Teillä on tulossa markkinoille näin mahtava peli ja käsittääkseni ihan kohta, kannattaisiko koettaa vähän sitä markkinointiakin. Tiedän kyllä, että rahaa siihen ei ole, mutta rahattakin tai pikkusummilla voi tehdä jonkin verran.

Symbio
Tapahtuman sponsoroinut Symbio oli tilaisuuden yllättäjä. Firma, joka kaiken muun lisäksi on nyt kokeillut siipiään hieman pelien tekemisessä. Varsinainen pelifirma Symbio ei ole, mutta tilaustyönä olivat muutamankin pelin naputelleet kasaan. Ihan hienon näköistä jälkeä oli kyllä tehty. Uskon, että yhteistyökuvioista heidän kanssaan hyötyisi niin ne "tavallisetkin" pelifirmat ja Symbio.

Game Spring 21.3
Keväällä järjestetään jälleen Game Spring -tapahtuma. Luvassa on varmasti mahtavia puhujia ja kuulumisia Oulun pelialalta. Hieno tapahtuma, kannattaa osallistua!

Igda Oulu
Kuulin villiä huhua, että ovat perustamassa Ouluun omaa IGDAn alajaostoa. Ei tämä oikeastaan mikään villi huhu ole vaan kylmä fakta. Itsekin olen innoissani tästä ja melkein jo lupauduin mukaan tekijätiimiin, kun kysyttiin. Maltoin kuitenkin mieleni ja lupasin sitäkin innokkaammin osallistua järjestettäviin tapahtumiin.

Yhteenvetona sanottakoon, että paljon kaikkea hyvää näyttäisi olevan tulossa. Ehkäpä tällä saadaan lisää uutta, tuoretta meininkiä Oulun pelialalle ja innokkaita uusia tekijöitä. Katsotaan mitä kevät tuo tullessaan.

3.2.2013

GGJ+FGJ'13 jälkipyykki

Juttu julkaistiin alunperin täällä: http://geekgirls.fi/wp/global-game-jam-2013/



Osallistuin ensimmäisen kerran pelijameihin kolme vuotta sitten eli siitä asti kun Oulussa ensimmäisen kerran järjestettiin Global Game ja Finnish Game Jam saitti. Niinpä suuremppaa alkujännitystä ei jamittelujen suhteen ollut, ennemminkin alkuinnostusta, sillä tiesin jo valmiiksi kuinka hienoon tapahtumaan saisin viikonlopun ajan osallistua.

Kuten aikaisempinakin vuosina myös tänä vuonna vetovastuussa Oulun saitin järjestämisestä oli kaikille avoin pelikehityskerho Stage (http://www.gamedevcenter.org/). Jamit järjestettiin keskustassa sijaitsevan Business Kitchenin tiloissa, joka omasta mielestäni soveltui jammailuun täydellisesti. Paljon tilaa, erillisiä huoneita ryhmien välisiin palavereihin ja sijainti keskustassa tekivät paikasta parhaan mahdollisien jamittelupaikan. Yhteensä jamittelsijoita saapui paikalle 36, joista 34 oli miehiä ja 2 naista. Jamittelukulttuuri tuntuu olevan Oulussa tällä hetkellä hyvin miesvoittoista, enkä ainakaan minä osaa sanoa mistä moinen johtuu. Kenties jameja ei ole saatu vain mainostettua tarpeeksi, sillä en halua uskoa, että Oulusta löytyy näin vähän pelien tekemisestä kiinnostuneita naisia.

Oulussa ei ollut paikallista aloituspuheenvuoroa, vaan menimme suoraan asiaan. Aluksi katsoimme keynote -videot (GGJ , FGJ), jonka jälkeen paljastettiin teema. Keynote -videossa kannustettiin löytämään ideoita kaikkialta ympäristöstä sekä rohkeutta tehdä myös erilaisia sekä haastavia pelejä, sellaisia joilla ei välttämättä olisi mitään mahdollisuuksia kaupallisilla markkinoilla. Viime vuonna teemana oli pelkkä kuva, tänä vuonna teema annettiin pelkkänä äänenä. Saa nähdä mitä arvoisat järjestävät ensi vuonna keksivät. Teemana oli siis ääniraita, josta kuulimme sydämenlyöntejä. Kun teeman ympärille alettiin pelejä ideoimaan, pyörivät ideat luonnollisesti paljon sydämen (heart) ja tahdin (beat) ympärillä.

Itselläni oli myös muutama peli-idea mietittynä, mutta päätin olla esittelemättä niitä ja sen sijaan mennä sen henkilön tiimiin, jonka idea olisi mielestäni mielenkiintoisin ja lähimpänä omia ideoitani. Päädyin lopulta tiimiin K.Y.S.T (Keep your shit together) kahdestakin syystä. Ensinnäkin peli-idea oli kiva. Tarkoituksena oli tehdä tunnelmallinen kauhupeli yhdistäen Binding of Isaacia sekä Amnesiaa. Toisekseen peli haluttiin tehdä Unity3D -pelimoottorilla, joka on itselle hyvin tuttu työkalu, mutta jolla en valitettavasti ollut ennen tätä kertaa päässyt tekemään jamipeliä. Nelihenkinen tiimimme muodostui hyvin aikaisessa vaiheessa, jonka ansiosta pääsimme pian vauhtiin itse pelin tekemisessä. Ryhmämme sisälsi kaksi ohjelmoijaa (oma pestini oli ohjelmointi), yhden graafikon ja yhden suunnittelijan.

Perjantai-illan kulutimme suunnitellen tiimin kesken pelin ideaa sekä perusmekaniikkaa. Koska ohjelmointikaverillani tuntui riittävän enemmän virtaa kuin minulla, päätin mennä nukkumaan. Aamulla löysin jo kohtuullisen valmiin perusmekaniikan, jonka päälle oli hyvä jatkaa. Koko lauantai ja sunnuntai menivät kohtuullisen leppoisissa merkeissä. Kiirepaniikkia ei tullut missään vaiheessa ja tekeminen ryhmässä oli oikein sujuvaa. Toki parantamisen varaa jää jamipeleihin aina, niin nytkin. Saimme kuitenkin tehtyä tunnelmaan painottuvan pelin, jota voit käydä testaamassa Global Game Jam -sivujen kautta. (http://globalgamejam.org/2013/kyst) Äänet ovat tärkeä osa peliä ja suosittelenkin K.Y.S.T:n pelaamista kuulokkeet päässä.

Sunnuntaina jamipelit esiteltiin ja paikan päällä muodostettu nelihenkinen tuomaristo sai tehtäväkseen valita muutamia erikoismaininnan ansainneita pelejä. Varsinaista Virallista Tuomaristoa, joka olisi päättänyt saitin ”Parhaan pelin” ei tänä vuonna ollut, vaan pelejä saatettiin nimetä erilaisista syistä kuten ”tunnelmallisin peli” tai ”paras pelattavuus” ja niin edelleen. Oulun saitilta mainittiin yhteensä neljä peliä, joista K.Y.S.T oli yksi. Oulussa pelien taso oli kaiken kaikkiaan todella hyvä ja mielestäni jokainen peli olisi voinut saada erikoismaininnan.

Itselleni jäi erityisen hyvät fiilikset jameista. Yhteishenki ja tekemisen meininki oli kauttaaltaan sopivan rento. Ihmiset toki puursivat ahkerasti projektiensa kimpussa omissa nurkkauksissaan, mutta muistivat myös pitää taukoja ja kysellä muidenkin tiimien kuulumisia. Ilmeisesti Oulussa ollaan jo sen verran kokeneita jamittelijoita, että tiimit osaavat skaalata projektin suuruuden käytettävissä olevaan aikaan eikä stressitaso pääse nousemaan liikaa.

Onneksi pelijamit eivät ole Oulussa vain kerran vuodessa, vaan keskustelimme jo mahdollisten kevätjamien järjestämisestä. Jos peliala tuntuu omalta jutulta, mutta kokemusta pelien kehittämisestä ei vielä ole, niin suosittelen ehdottomasti osallistumaan pelijameille! Viikonlopun aikana ehtii ainakin kurkistamaan hieman pelien tekemisen maailmaan, mutta koko totuutta eivät jamitkaan kerro.


27.1.2013

Jamit, sunnuntai

Uh. Peli on aika lailla valmis. Siitä tuli aika jees, vaikka itse sanonkin. Tunnelmallinen ainakin ja vaikea ja vaikka mitä. Myöskin paljon mahdollisuuksia jatkokehittämiseen tarvittaessa. Keep Your Shit Together (K.Y.S.T) on ylhäältä päin kuvattu puzzleluolaseikkailu. Pelissä ohjataan taloon vangittua pelaajahahmoa, jonka täytyy löytää reitti ulos ja matkalla pelastaa kiinni jääneitä kavereita.

Tiimi on ollut hyvä ja toimiva. On ollut mukavaa kun kaikilla tekijöillä on ollut samantyyppinen visio ja samanlainen tekemisen meininki. Nukuttua on tullut vähän, suihku voisi olla jees.... Nälkäkin alkaa jo olla  eli siis kivat jamit takana. Pelien tekeminen on siistiä ja hauskaa plus oon saanut älyttömästi virtaa ja hyvää mieltä siitä ko oon nähnyt millaisia muita siistejä pelejä täällä on tehty!

26.1.2013

Jamit, päivä 2

Jamisaitilla on tullut oltua jo hieman reippaat 16 tuntia. Teema on nyt täysin julkinen ja löytyy täältä: http://globalgamejam.org/news/2013/01/26/ggj13-theme
Teemana olivat siis sydämenlyönnit ja sen ympärille aloimme ideoimaan peliä vapaasti. Oulussa ideointiaikaa oli noin puolituntia, joka mielestäni on ihan hyvä aika kehitellä muutama peli-idea. Liikaa aikaa ideointivaiheessa tekee vain sen, että peli-ideoita ollaan kuuntelemassa koko loppuilta ja kaikki ovat hieman liian pitkälle mietittyjä. Nytkin ideoidensa pitchaajia taisi olla reilu kymmenkunta. Itsellänikin oli muutama idea, mutta jätin ne kuitenkin pitchaamatta ja päätin mennä vain mukaan sellaiseen tiimiin, jonka idea olisi lähimpänä omiani. 

Ideana on kauhuaseikkailua teemalla "Keep your shit together". Tiimi on tällä hetkellä nelihenkinen, (2 koodaria, 1 suunnittelija ja 1 graafikko), kehitysympäristönä on Unity ja kielenä Javascript. Rakastan Unityä jameilla juuri sen takia, että sillä saa kohtuullisen nopeasti jotain konkreettista. Kun muut vielä hyppyyttävät laatikoita ruudulla on Unityssä sulavasti liikkuva laatikko omassa ympäristössään, jossa se voi jopa törmäillä ensineisiin.

Unityllä tulee helposti tehtyä aika turvallisia pelejä. Mutta katsotaanpas, jos tähänkin ideaan lisättäisiin jotain villiä tämän päivän aikana tuomaan lisämaustetta pelikokemukseen!

24.1.2013

Global Game Jam '13 ja Finnish Game Jam '13

Jiihaa! En olekaan muistanut hehkuttaa, että on taas se aika vuodesta. Toki niitä aikojahan on nykyisin yllättävän useinkin (varsinkin tällä seudulla), mutta on tämä kerta aivan erityinen.

On siis Global Game Jamien aika. Jos jollekin ei ole ilmiö vielä tuttu, on kyseessä viikonloppu jolloin ihmiset ympäri maailman kerääntyvät kokoon kehittämään pelejä. Yksi viikonloppu, jonka aikana tehdään satoja, varmaan tuhansia, pelejä. Mahtavaa on se!

Jamittelukulttuuri on hienoa juuri sen takia, että jameissa kiteytyy se tietty tekemisen ja oppimisen halu, tietty intohimo jotain juttua kohtaan. Ja oon varmaan ennenkin sanonut, että onhan se kieltämättä hienoa nähdä se oma peli valmiina sunnuntai-iltana. Itsellä on tällä kertaa aika hyvä etukäteisinnostuspäällä. Viime vuonna homma meni ainakin jotenkin höpöksi enkä oikein mennyt mihinkään projektiin mukaan ja parit muutkin jamit ovat jääneet välistä. Kun on muka ollut koulukiireitä ja muita kiireitä. On päässyt unohtumaan mitä pitää tärkeänä ja mistä oikein tykkää.

Pitää muistaa muutama asia viikonloppua varten, joista yksi ehdottoman tärkeä on: *Keep it simple, stupid!* Eli parhaat pelit syntyvät yksinkertaisista ideoista, joita voidaan lähteä jalostamaan vähitellen eteenpäin, jos aikaa ja muita resursseja riittää. Monesti pelit tuntuvat olevan liian kunnianhimoisia projekteja, kun kuvitellaan, että saadaan aikaiseksi täysimittainen peli viikonlopun aikana. Yksinkertaisuus ei mielestäni kuitenkaan tarkoita sitä etteikö pelissä voisi olla haasteita, itsensä voittamista ja tavoitteita. Yksinkertaisuus ei tarkoita turvallista.

Toivottavasti ehdin tehdä edes yhden postauksen jopa suoraan pääkallopaikalta.

Lisätietoa: http://globalgamejam.org/ ja http://finnishgamejam2013.com

15.1.2013

Taas niitä kaivataan

Paikallislehti uutisoi, että lisää osaajia kaivataan pelialalle, (http://www.kaleva.fi/uutiset/talous/peliala-huutaa-lisaa-osaajia/618169/)  mutta kun ei ole mistä ottaa, eli ilmeisesti hakijoita ei edelleenkään ole tarpeeksi. Edelleenkin harmittelen henkilökohtaisesti sitä dilemmaa, jonka olen valmistuttuani kohdannut. Oulussa pelialalla ei ole kovin paljon vapaita työpaikkoja (tai jos onkin, niin ovat hyvin piilosellaisia). Etelässä ns. "isommissa firmoissa" paikkoja olisi, joihin kiinnostaisi hakea ja joissa kiinnostaisi työskennellä, mutta satun pitämään Oulusta kovin paljon asuinpaikkana.

Oulussa on tällä hetkellä parikin koulutusta, jotka pyrkivät tuottamaan lisää pelialan ammattilaisia. Tämänkin koulutuksen ongelma on se, että se ei hirvittävästi auta oululaisia firmoja (mitä nyt saavat hetkeksi ilmaisia työharjottelijoita), koska harvalla heistä tuntuu olevan varaa palkata tekijöitä listoilleen. Pelialalle haluavia se auttaa sen verran, että heillä on varmaan paremmat mahdollisuudet työllistyä ulkopaikkakuntalaisten firmojen pelilistoille.

Miksi osaajat eivät sitten halua pelialalle? Vai onko pelialalla liian tarkka seula ja ne huipputason tekijät, joita sinne kaivattaisiin menevät paremmille laitumille? Vaikea tietää, sillä pelifirmojen rekrytointimetodit sekä se millaisia henkilöitä sinne kaivattaisiin (muuta kuin niitä, jotka suhtautuvat intohimoisesti peleihin ja ovat hyviä tyyppejä) on hieman hämärän peitossa minulle. Tuntuma on se, että paljon halutaan jo valmiiksi osaavia seniori -tason tyyppejä. Junioreilla ja vasta-alkajilla mahdollisuudet ovat hieman heikommat. Itsellä riittää uskomusta kuitenkin siihen, että tarpeeksi intohimoisesti asiaan suhtautuva henkilö, joka ainakin suurinpiirtein osaa jotain ja on myös valmis oppimaan paljon, voi päästä pelifirmaan töihin. Miten muutenkaan niitä tulevaisuuden osaajia syntyisi?


8.1.2013

Vuoden 2012 pelit

Vuoden vaihteessa tupataan suuntaamaan katse joko menneisyyteen tai tulevaisuuteen, joskus jopa molempiin suuntiin. Tässäpä allekirjoittaneen katsausta siitä mitä pelejä tuli pelattua läpi vuonna 2012. Täytyy myöntää, että yllättävän pelirikas vuosi on ehtinyt olla huolimatta töistä, opiskelusta ja muusta elämästä, ja hyvä niin. Toivotaan ensi vuodesta vähintäänkin yhtä rikasta pelivuotta. Ainakin alku on lähtenyt hyvin käyntiin, sillä joululahjaksi saatua Lego: Lord of the Rings peliä on tullut tahkottua jo useampi tunti.

Pelihyllyä ja koneen syövereitä tutkailtuani, sain muodostettua alla olevan listan. Kyseessä on kahta poikkeusta lukuunottamatta pelejä, jotka olen aloittanut ja pelannut läpi. Pelejä, joita olen vain kokeillut ja hylännyt lyhyen pelaamisen jälkeen, en alkanut listaamaan, eikä niitäkään olisikaan kuin korkeintaan muutama. Noin peli per kuukausi on ollut tahti, joka on mielestäni ihan hyvä ottaen huomioon, että listassa on muutamia aika massiivisiakin pelieepoksia, jotka  vaativat useamman tunnin pelaamisen edes läpipääsemiseen. Listalle mahtuu niin isoja AAA -nimikkeitäkin kuin pienemmän budjetin indie-pelejä. Molempien parissa on tullut viihdyttyä yhtälailla ja vuoden suosikkia on vaikea nostaa näiden pelien seasta.

Dragon Age I ja II
Recettear: An Item Shop Tale
Botunicula
Limbo
Bastion
Catherine
Final Fantasy XIII
Halo (Kesken)
Tales of Graces (Kesken)
Lego: Harry Potter years 1-4
Lego: Pirates of the Caribbean
Heavenly Sword
Witcher 2
+Angry birds (Tavallinen ja SW) sekä muutamia FB-pelejä.