Last of Us ja Walking Dead, yliarvostettua p....

Varma keino pilata minulta peli, on ennakkohypettäminen. Olin lukenut ummet ja lammet siitä kuinka Walking Dead ja Last of Us ovat Parhaita Pelejä Ikinä ja voi kuinka niissä on loistava tarina, joka herättää tunteita ja luvassa on parasta mitä tällä vuosituhannella on pelien saralla tarjota.

Molempien pelien tapauksessa olen aloittanut pelaamisen koko ajan odottaen, että milloin se tajunnanräjäytys alkaa. Lopulta huomaan tuijottavani lopputekstejä ja edelleenkin odottavani sitä "jotain", joka vie jalat alta.

Älkää käsittäkö väärin, molemmat ovat olleet ihan hyviä pelejä. Tarinatkin ovat olleet ihan kivoja, mutta kyllä tuossa tarinan kuljetuksessa tullaan edelleen jälkijunassa verrattuna perinteisempiin medioihin. Last of Usissa olin erityisen pettynyt siihen, että juuri kun asiat kävivät mielenkiintoiseksi niin ruutu pimenee ja tarinassa hypätään monta kuukautta eteenpäin. Mielenkiintoiset asiat jätetään käsittelemättä ja melkein jopa unohdetaan tarinallisesti.

Ehkä juuri tämän takia olen nykyisin kallistumassa siihen suuntaan, että pelit eivät kaipaa tarinoita. Tai älkää rakkaat pelikirjoittajat ainakaan yrittäkö tehdä niistä syvällisiä tai hyviä, kun ette kuitenkaan osaa. Tarinaksi riittänee se, että joku haluaa pelastaa maailman/perheensä/itsensä. Kuten joku jossain sanoikin, jos haluatte kertoa tarinan, älkää tehkö pelejä.

Kantani on muuttunut viime vuosina aika radikaalisti, ennenhän olin ehdoton tarinoiden puolesta liputtaja ja mielestäni pelit olivat hyvä media kertoa tarinoita. Suunnanmuutos on oikeastaan tapahtunut graduni tekemisen jälkeen. Graduni sai minut paremmin ymmärtämään sen, että pelaajat eivät varsinaisesti kaipaa tarinoita vaan hauskaa tekemistä ja yhdessäoloa.

 Mutta takaisin Last of Usiin ja Walking Deadiin. Uskon, että noistakin peleistä olisin saanut enemmän irti, jos en olisi valmiiksi jo odottanut niiltä niin paljoa.

Onko kohtalotovereita? Pilaako hypettäminen pelit/kirjat/elokuvat teiltä? Ja onnistuuko joku suojaamaan itsensä ennakkohypeltä jotenkin?

Stagen syystuulet

Hopoti hoi. Reilu viikko sitten minut valittiin Oulu Gamedev Club Stage ry:n puheenjohtajaksi. Stagesta olen varmaan muutaman kerran aikaisemminkin maininnut ja kyseinen järjestöhän muun muassa järjestää kaikki (peli)jamitapahtumat täällä Oulun seudulla. Toiminta onkin jameja lukuunottamatta ollut hieman kuollutta, mutta nyt olen päättänyt hieman ravistella taas elämää tuohon jo vähitellen kangistuneeseen järjestöön.

Vaikka tuleva puheenjohtajakauteni tulee käytännössä kestämään noin puolisen vuotta, ehtii siinä ajassa saada aikaan vaikka ja mitä. Toivottavasti ainakin. Innostusta ainakin on tehdä asioita ja ympärillä muitakin aiheesta innostuneita, joten eiköhän tästä jotain tule. Luvassa on tälle syksylle jo jamit, vapaamuotoinen istuskeluiltama, kenties yritysvierailu ja mitäköhän vielä. Toiminta tuo jäseniä ja jäsenet tuo toimintaa, joten katsotaan miten lähtee pyörät taas pyörimään.

Ehkäpä yritän tekohengittää taas tätä blogiakin eloon. Pelaan kyllä edelleen ahkerasti, mutta kokemuksien jakaminen on jäänyt lähinnä puheiden tasolle. Toisaalta kun jotain tekee niin pitäisi se tehdä kunnolla tai ei sitten ollenkaan. Josko tästä vielä elinvoimainen blogi saataisiin.